keskiviikko 13. elokuuta 2014

arkadiankatu, pt. 1

Vajaan kahden viikon Töölö-elämän jälkeen sain viimein otettua itseäni niskasta kiinni ja nappasin muutaman blogikelpoisen kuvan uudesta kodistani! Suurin osa kalusteista on vanhoja tuttuja: ainoastaan tumma kirjahylly on ostettu varta vasten tähän asuntoon, kun isompi valkoinen hylly alkoi tuntua turhan massiiviselta. Baaripöytä ja tuoli majailivat Kallion-vuoden ajan varastossa, mutta neliömäärän kasvaessa nekin pääsivät käyttöön ainakin hetkeksi. Suunnitelmissa tosin olisi jossain vaiheessa hankkia suht ison pöydän tilalle pienempi ruokapöytä ja pyöräyttää koko kalustus ympäri niin, että saan tilaa pitkään haaveissa olleelle nojatuolille.

aIMG_0019
aIMG_0028

Neliöitä uudesta unelmakämpästä löytyy vajaa 25 eli varsin ruhtinaallisesti helsinkiläiseksi (opiskelijabudjetin) yksiöksi. Rakastan erityisesti isoja ikkunoita ja ranskalaista parveketta, joka on osoittautunut maailman parhaaksi keksinnöksi viime viikkojen helteillä. Muita to die for -juttuja ovat muun muassa invamitoitusten mukainen kylppäri sekä kaunis keittiö, jotka ovat molemmat huippukunnossa viisi vuotta sitten rakennetussa talossa. Kiitos valtaisan tiskivuoren jätin keittiön suosiolla kuvaamatta, mutta palataan siihen ja kylpyhuoneeseen vielä myöhemmin!

aIMG_0067
aIMG_0090
aIMG_0063

Käytännössä ainoa miinus asunnossa on vihreänharmaa muovimatto, joka luonnollisesti sointuu täysin keittiön kaappien väriin. En ole vielä keksinyt, mikä neronleimaus on laittaa keittiö ja etenkin kylpyhuone viimeisen päälle ei-tosiaan-halvimmilla sisustusratkaisuilla, mutta lätkäistä lattialle valehtelematta yksi muovimattouniversumin kauheimmista vaihtoehdoista. Hätä keinot keksii ja kaupat ovat kauniita mattoja täynnä, joten kävin viikonloppuna hakemassa Anttilasta keittiöön uuden maton ja vapautin molemmat mummon kutomat lempparimatot käyttöön huoneen puolelle.

aIMG_0074
aIMG_0077

Ikkunoista näkyy suoraan koululle eli halpa ruoka ja Töölön Unisport ovat muutaman askeleen päässä kotiovelta. Tulevalle työpaikalle matkaa tulee huimat puoli kilometriä ja Kamppiin muutama sata metriä lisää, joten tämän paremmasta sijainnista tuskin voi edes haaveilla. Ei varmaan tarvitse erikseen sanoa, että en tosiaan ole muuttamassa tästä minnekään ennen kuin minut muutaman vuoden päästä potkitaan ulos!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti