perjantai 1. marraskuuta 2013

(villi ja) vapaa

Kaveripariskunta on muuttamassa superihanaan, osittain vastaremontoituun kaksioon Töölössä. Vuokra unelmakämpässä on noin tonni eli 500 euroa per nuppi. Tässä vaiheessa kaikki ei-pääkaupunkiseutulaiset kauhistelevat hintatasoa (testattu on: onnistuin järkyttämään Oulu-kavereita sanomalla kyseistä asuntoa jopa edulliseksi), mutta todellisuudessa Helsingissä ei hyvältä paikalta halvempaa saa.

Kavereiden muuttotohinoiden keskellä aloin pohtia omia mahdollisuuksiani muuttaa tunnelmalliseen, vanhaan kivitaloon lähelle koulua, ja tajusin varsin julman tosiasian: parisuhteettomalle ei käytännössä sellaista luksusta ole tarjolla. Ei, vaikka kävisi töissä opiskelujen ohella. Pientenkin yksiöiden hinnat ovat samaa luokkaa kuin kaksioiden, eikä vuokraa voi jakaa kenenkään kanssa. Kimppakämppä kaverin kanssa taas vaatisi käytännössä kolmion, ja silloin jaettukin vuokra huitelee taas pilvissä.

girlystuff1

Maailman pisimmän alustuksen jälkeen asiaan!  Tehtyäni musertavan "parisuhteellisilla on jotain mitä sinkuilla ei" -havainnon listasin jokaisen itseään kunnioittavan sinkun tavoin bridgetjonesmaisesti yksinelämisen plussapuolia (Sarkasmi- ja liioitteluvaroitus, lisäksi osa näistä pätee niin avokin kuin kämppiksen kanssa asumiseen.)
  1. Ketään ei haittaa, että ripustan Cosmon mieskalenterin keittiön seinälle. Ketään ei haittaa edes se, että ripustan kalenterin seinälle mr. Marraskuun kohdalta jo pari kuukautta ennen vuoden alkua.
  2. Kukaan ei valita irtohiuksista, jotka valtaavat koko kylppärin. Lisäksi säästyn valittamiselta, jota joutuisin kanssa-asukista lähtevien irtokarvojen vuoksi harjoittamaan. Oma karva paras karva.
  3. Saan tulla ja mennä miten haluan. Kyllähän se myös toimivassa parisuhteessa onnistuu, mutta toiselle on ihan kohteliasta infota isommista aikataulun muutoksista ja meikäläinen nyt tunnetusti elää melko lyhytkatseista elämää usein oman navan ympärillä. Jo porukoiden kanssa asuessa sain lähes viikottain palautetta tyyliin "ajattelisit nyt muidenkin aikatauluja, meilläkin on elämä" tai "olisit voinut vähän aiemmin kertoa". Ups.
  4. On ihan okei käyttää vaaterekkiä ja kenkiä sisustuselementteinä kuuntelematta vasta-argumentteja siitä, kuinka sitten myös XBOX ja ympäri kämppää jätetyt vaatekasat on laskettava osaksi sisustusta.
  5. Ei tarvitse kokea huonoa omatuntoa siitä, että saatan parin viikon aikana käydä kotona käytännössä vain nukkumassa. Jopa yhdessä asuessa yhteiset hetket olisivat kortilla puhumattakaan siitä, että kalenteriin mahtuisi deittailua tai leffailtoja ja illallisia.
  6. Voin valita leffan aina omien mieltymysteni mukaan (romanttista hömppää, jee!), tuijottaa tuntikaupalla Hart of Dixietä joutumatta vastapalvelukseksi tapittamaan Star Trekiä, ja popittaa Robinia jos ja kun siltä tuntuu.
  7. Aasinsiltana edellisestä: Netflix-suositukset ovat yleensä ihan katsomisen arvoisia. Jaan omat tunnarini kaverin kanssa, ja ennen erillisiä profiileja etusivu oli täynnä Doctor Whota, ikuisuusinhokki Star Trekiä ja muuta turhaa. Yhdessä asuessa kumpikaan ei varmasti muistaisi vaihtaa omaan profiiliinsa, ja siinä sitä sitten kaivettaisiin niitä omia lempparisarjoja kaiken toisen katsoman roskan alta.
  8. Alusvaatteet voivat olla eri paria eikä sääriä tarvitse sheivata joka päivä, koska kukaan ei saa kuitenkaan koskaan tietää. 
girlystuff2

Viisaampien ihmisten mukaan parisuhteessa ei voi olla onnellinen ennen kuin rakastaa itseään ja elämäänsä yksin. Nyt olen ensimmäistä kertaa siinä pisteessä ja otan ilon irti pienimmistäkin jutuista kuten ikiomista Netflix-suosituksista! Come what may, ja jos ei niin ei. Sen superihanan kodin töölöläisessä kerrostalossa voi hankkia vaikka pankin avustuksella sitten jossain vaiheessa!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti