sunnuntai 14. heinäkuuta 2013

lähteä kun pitäisi jäädä, jäädä kun pitäisi lähteä

Joskus kesäisin käy niin, että elämä tuntuu ihan SMG:n biisiltä. Tänä viikonloppuna tuntui.

Istuin keskellä yötä nuotiolla pohtimassa elämää, hipsin tyhjän naapurimökin terassille juttelemaan, pelasin beer pongia valkoviinillä, unohdin surkean ääneni ja lauloin onnellisesti kitaran säestyksellä. Annoin kännykän akun loppua, enkä kaivanut kameraa esiin koko viikonloppuna. Nukahdin yhtenä iltana ihan liian aikaisin ja seuraavana kömmin sänkyyn vasta aamun valoisina tunteina. Kotimatkalla mietin vain, miten täydellistä elämä oikeastaan onkaan juuri nyt.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti