keskiviikko 28. joulukuuta 2011

sydän ei aukee sitä suojaamalla


Jätkäjätkät - Sylissä taivaan alla       

Eilen mun pikkuinen (joka myös aika ajoin parhaana ystävänä tunnetaan) täytti lopultakin 18 vuotta. Kakku oli hyvää, seura kivaa ja illalla pirskeet sopivan epäselvät. Kamera pysyi kiltisti laukussa koko päivän, joten tähän kohtaan voitte kuvitella kotoisat kakkukestit pienellä porukalla ja melkein yhtä kotoisan lempparibaarin nurkkapöytien valtauksen vähän isommalla seurueella. Kohta pitäisi kai jaksaa alkaa valmistautua jo juhlien kakkososaa varten - tänään nimittäin saadaan porukan viimeinenkin tanssilattialle muuallakin kuin kotibileissä!

Kiitos olemattomien kuvien ajattelin jonkin nerokkaan aasinsillan kautta siirtyä höpöttämään uusista kengistä ja kuvittaa postauksen niillä, mutta jospa kerrankin yrittäisin pysyä aiheessa. Siksi kaivelin vanhan blogin kuva-arkistoista toukokuussa napatun kuvan eilisen synttärisankarista. Palataan niihin kenkiin vaikka illalla.

IMG_0486

Ystävien arvojärjestely on hölmöä ja ainakin mulle jokainen niistä on ollut eri tilanteissa "se tärkein". Tänä vuonna olen itkenyt ja nauranut vähän kaikkien kanssa ja siinä sivussa monesta kaverista on tullut ihan oikeita ystäviä. Loppujen lopuksi punapää on kuitenkin se, jolle tekstaan keskellä yötä jos en saa unta tai jolle voin soittaa ihan vain, kun ei ole muutakaan tekemistä.

PS. Meni näköjään vähän söpistelyksi, mutta ehkä se ei haittaa.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti